5.1.2016

Kauhunhetki

Tipsu putosi lähellämme sijaitsevan joen patoon. Arvatkaapa vaan hakkasiko syke, kun yritin saada sitä flexillä vetäen ylös, samalla kun taustalla kuohusi joki.

Oltiin siis kahdestaan sunnuntaina päivälenkillä. Kävin perinteisen lenkin, joka menee lähellä sijaitsevan padon yli. Joskus mulla on tapana käydä alhaalla katsomassa ja kuvaamassa, tuo on nimittäin aika nätti paikka varsinkin näin talvella. Menin siis padon sille puolelle, mihin vesi laskee. Pato oli auki ja kuohui upeasti. Käveleskelin alas Tipsu mukanani ja otin padosta ja koirasta muutamia kuvia. Luonteensa mukaisesti Tipsu taas kurkotteli joka paikkaan ja kaivautui kaikkiin jänniin koloihin. Lopulta se käveli betonisen palkin päälle, jonka toiselta puolelta oli 1-2 metrin puotos veteen. Vesi ei kuitenkaan kuohu kovasti vielä palkin vieressä, vaan muutamia metrejä kauempana. Tipsu on ennenkin kävellyt tuossa päällä ja hoitanut homman hyvin varovaisesti. En siitä siis juurikaan kauhistunut, vaan jatkoin kuvaamista.

Olisikin pitänyt olla tarkempi tällä kertaa, nimittäin palkin reunassa oli "jäälevyt", joiden päälle Tipsu astahteli kurkkimaan (jäälevyt näkyy ottamissani kuvissa). Itse en tätä edes kerennyt huomata ennen kuin koira oli pudonnut jo jokeen. Jää ei siis särkynyt, vaan Tipsu luiskahti jään päältä heti astuttuaan siihen. Pudotin samantien kameran, painoin flexin lukkoon ja aloin kauhistuneena vetämään Tipsua hihnan avulla ylös. Vetäessäni en nähnyt koiraa ollenkaan, koska olin itse pari metriä kauempana palkista, jolta se putosi pystysuoraan alaspäin. Voimat onneksi riitti vetämään ja Tipsu pääsi ylös joesta. Sitten minä sydän pamppaillen hengähdin ja Tipsu heilutteli häntäänsä tyytyväisenä, kuin mitään ei olis tapahtunutkaan. Se oli pudonnut kokonaan veteen asti, koska päällä ollut fleecehaalari oli litimärkä. Siinä kun tasailin sykettäni, aloin vasta miettimään tapahtumaa. Mitä kävi, mitä olisi voinut käydä ja miksi. Riisuin märän haalarin koiralta pois ja käveltiin juostiin kotiin lämmittelemään. 

Jälkikäteen ajateltuna, jos Tipsu nyt olisi pudonnut jokeen niin, etten olisi saanut sitä ylös, olisi se luultavasti vain kulkenut virran mukana kauemmaksi ja päässyt sieltä rantaan. Hukkumisvaaraakaan tuskin olisi ollut, koska putoamiskohdassa ei joki kuohunut. Yksi juttu, mikä mulla tuli mieleen tän onnettomuuden jälkeen, oli oikeanlaisten varusteiden käyttö. Jos Tipsulla olisi ollut käytössä lyhyt hihna, se  ei olisi välttämättä pudonnut niin alas. Tai vaihtoehtoisesti minä olisin pudonnut perässä. Jos sillä olisi ollut valjaat vähänkin liian löysällä, ne olisivat lähteneet päältä. Jos sillä olisi ollut hihna kiinnitettynä kaulapantaan, panta olisi luultavasti irronnut kaulasta. Onneksi varusteet olivat riittävän turvalliset, eikä pahempaa sattunut.

Jatkossa osaan olla tarkempi ja toivottavasti osaa Tipsukin. Välillä se vaan on turhankin rohkeana menossa tutkimaan eri paikkoja. Ja minä luotan siihen liikaa... Ja kuten arvelinkin, ei Tipsulle tapahtumasta mitään traumoja jäänyt, toisin kuin minulle. Olkaa tekin varovaisia koirienne kanssa ja panostakaa varusteisiin! Mutta annetaan silti koirien olla koiria, eikä käydä liian ylihuolehtiviksi. Toivon mukaan minäkään en ala huolehtimaan liikoja - sekään ei ole hyvä juttu.

IMG_8701 -1
IMG_8821
IMG_8784
IMG_8840
IMG_8831
IMG_8807
PicMonkey Collage
IMG_8863
IMG_8842

22 kommenttia:

  1. Hui! Onneksi selvisitte säikähdyksellä. Ihania kuvia! :)

    VastaaPoista
  2. Tollanen tilanne varmasti kyllä säikäyttää :O Onneksi mitään pahempaa ei sattunut, ja Tipsullekaan ei jäänyt traumoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä siinä tilanteessa oli aika shokissa, eikä osannut aatella paljon muuta, kuin pahinta. Onneksi ei!

      Poista
  3. Hui, kamalaa! Onneksi Tipsu selvisi, isot rapsut Tipsulle !

    VastaaPoista
  4. Voi ei :O!! Ihan hirveältä kuulosti, ite en olis varmaan osannu toimii noin neuvokkaasti;O Kävikö kameralle muuten mitään? Onneksi selvisitte märällä koiralla ja säikähdyksellä:) Miten Tipsu muuten reagoi pudotessaa sinne, ulisiko, vinkuiko, haukkuiko?

    pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Kamera on näillä näkymin ihan ehjä, ainakaan mitään vikaa en ole vielä huomannut. Tuo paikka on aika kivikkoinen, mutta onneksi satuin seisomaan kohdassa, jossa oli tasaista jäätä ja lunta hieman sen päällä. Ei saanut kamera niin pahoja kolhuja.

      Tipsusta ei lähtenyt pihaustakaan koko shown aikana! Tuskin olisin heti huomannut koko tippumista, jos ei olisi ollut hihnaa ja olisin katsellut toiseen suuntaan. Nyt jo vähän naurattaa, että ei tuo koira kovin vähästä hätkähdä, kun tuollaisenkin episodin jälkeen vain heiluttaa tyytyväisenä häntäänsä ja jatkaa lumella säntäilyä :D

      Poista
  5. Oi kamala!! Onneks ei mitää sattunut :) viime talvena Rene plumpsahti jään päältä jokeen. Todennäköisesti yritti mennä kattomaan joessa uiskentelevia sorsia. Sorsilla oli pieni vesipaikka mikä ei ollu jäätyny ja siinä vetivät rinkiä. Ei Rene ois omin avuin joesta päässy ylös. Jää oli tosi liukasta ja tassut vaan suttaili. Onneks olin herralle jättäny valjaat päälle. Sain Niistä vedettyä ylös. Kyllä seki vain opetti sekä mua että koiraa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneks ei! Hui, miten teillekin on sattunut. Varmaan jatkossakin on pysynyt valjaat päällä tuon jälkeen.

      Monet kun lähtevät koirien kanssa ulos valokuvaaminen mielessä, ottavat kaikki vermeet kuvia varten pois koiran päältä. Tämän kokemuksen jälkeen en itse kyllä ottaisi, vaikka koira pysyisikin lähellä vapaanaollessaan.. :D

      Poista
  6. Hui, onneks selvisitte vaan säikähdyksellä!

    VastaaPoista
  7. Huhhhu! Kamala kokemus varmasti. Onneksi ei käynyt pahemmin!

    VastaaPoista
  8. Huh, onneks ei käynyt pahemmin! :o

    VastaaPoista
  9. Hui! Onneksi ei käynyt mitään pahempaa.

    VastaaPoista
  10. Voi että! Pelästyin heti ensimmäisen kappaleen luettuani, että ei kai hukkunut! Onneksi mitään ei sattunut. Rapsutukset Nipsulle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin aiheuttaa järkytystä! :D onneksi ei mitään käynyt :)

      Poista
  11. Hui mikä kokemus! Tälläsiä valitettavasti sattuu, varsinkin jos koirat ovat yhtään uteliaita :( Uteliaisuus on siis sekä hyvä että paha juttu.

    Onneksi ei käynyt kuitenkaan tuon pahemmin :) Rapsutukset veijarille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kaikkea ei aina voi estää eikä kaikkeen osaa varautua. Koirat on koiria..

      Tipsu kiittää rapsutuksista! :)

      Poista
  12. Näkyykö viidennessä kuvassa paikka mistä Tipsu tippui? Kauhea asia, olin ihan järkyttynyt kun luin. No, onneksi selvisitte säikähdyksellä ja mitään pahempaa ei käynyt;) Tipsulle hali <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon kuvan vasemmalla puolella oli se jäälaatta, jolta Tipsu tippui - mutta oli siis tuollainen samanlainen, kuin kuvassa.

      Jepsis, olihan se kauhea tilanne! Tipsu kiittää halista :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!